20071119 Niitä näitä

Elämä on pakkomielle
käsittees jos muhii kielle
aidantakaa kurkkien
vähyyttänsä surkkien.
Ihan tyhjä mieltä kiihtää
ympyröissään hikeen hiihtää
luulemien summana
etuala tummana.

Miten moiseen tilaan joutuu
hereilollen vikaansoutuu
kompassi kait hukassa
hallinpisii sukassa.
Aateltavaa jopa tässä
putosiko kirkkain kässä
siltikin viel voimia
järkevästi toimia.

Kaukaakatsoin sopuolos
väistäväisnä omas kolos
lojaaluuttaan laajentaa
ulommas ei isoi jaa.
Riimitteitä tuherrellen
sanapäätteit nuherrellen
hapatustaan hajottaa
äreilyä rajottaa.

Yksinään voi kuvitella
oletteilla huvitella
evääseens et ylettyy
surulle ei meinoot myy.
Toki toisten tuenturvin
viehätyksis hidust hurvin
laineisille lähättyy
auvonaihe nähättyy.

Suunnistusta satuttamaan
pääs ei pappaa hatuttamaan
rauha kaikil rakentuu
jäjessänsä tauhka muu.
Nöyrä näistä saamistansa
olinvuodet ettei ansa
kiitosmieltä synnyttää
hunkoopehkois kynnyttää.

Pentti Pohjola 20071119 (20071119) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu