Alavire aatteluttaa harminhuolii saatteluttaa löytyyk enää virettä sutiloimaan kirettä. Ellei ällää eväitänsä turhaan varttuu keväitänsä joskus nappiin raksiintuu hangon keksiks heittyy suu. Vastuksist on jopa hyötyy ei tuu kaikkee laiminlyötyy tarttuin härkää sarvista iloon moiseen varvista. Syksynpimee ympärillä osasyy jo itses sillä herää hakeen hyviä jatkukelpoi jyviä. Manaamalla, ettei luista äkisti se liepeest puista koskpa lahjal kujetaan pimee poies suljetaan. Tovi aikaa, Joulu vuottaa lapsenmieltä totust tuottaa kärinöitä vähentää toiseen toista lähentää. Uskonpuutet pelätkäämme tuohon taipuin, jälkeenjäämme ripeästi rupeemaan edesoloo upeemaan. Jokahisel leipälaji mik ei mieltä liioin vaji sille vihreel siirrytään hahmotteisest piirrytään. Onhan ollut mahalaskui niinkuin kivil täyttäis taskui peppu maata viistäen silti seikan kiistäen. Eloneväät osin pilves tahrotteina huomaa kilves avut todel lähellä millintarkast nähellä.
Pentti Pohjola 20071106 (20071106) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu