Marraskuuhun matka johti valonjuhlaa hitaast kohti ensin hämyis tarvotaan kenkunnoita harvotaan. Hengenryörit hetkin tukkoon avain ettei sovi lukkoon sihisevää sisua kärheätä nisua. Pyritellään rauhanpariin josp ei paatti iskis kariin ulapoilla ylpeillään hyrisevis kylpeillään. Sättiköhöt torviturvat noilla kiemuraiset kurvat hölmöö oiskin torjua kuilunreunal horjua. Aika vähii ylpeilevän omahyvis kylpeilevän ääni muuttuu kellossa ettei huiskain pellossa. Rajallisens tuntee nahois olematta töissä pahois lipsunarkoi lähtöjä kaatuis, kallos tähtöjä. Ylhäisimmän ravitteissa huomaamatois avitteissa kelpaa kaikkein kulkea suosioonsa sulkea. Tärkeimmät jää penkomatta kultakiertein jenkomatta arki laittaa esteitä puntaroitsee kesteitä. Olemal kuin rautakanki läheisyyttä eipä hanki karkuun kaver kipittää nurjal mielel tuossa jää. Vielä huojuin hontturoidaan kaapimiimme kontturoidaan tynnyrimme tyhjenee ääreenkäynti nyhjenee.
Pentti Pohjola 20071101 (20071101) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu