Vanhan miehen pieli palaa hanursoittoo yhä halaa eilen saatiin näytettä ilonpuoleen täytettä. Kotkan pojat rutisteli palkeistansa putisteli sukkelasti sormittain mestarluokkaa normittain. Monii eri ryhmii laval esikuvans lähitaval kuten Vili kutitti esteet tieltään sutitti. Tuolla riitti kuulijoita hymysuisest huulijoita nättiä kun tarjotaan myrtymielelt varjotaan. Itselkin tääl ruttui nurkis aika-ajoin, käplöökurkis vanhan äijän valjaissa rauhemmissa haljaissa. Polkat, jenkat, tangontaivut stranssihin läh jopa vaivut harmaa luota hävittyy lääkinnöinti moiseen syy. Uloskatsoin, päivä harmaa sateentihku sekin varmaa normaal aikaan astuttu konstisesta kastuttu. Täytyi siirtää viisareita riitti kohtein piisareita ärsyttävii toimia vaik ei vähi voimia. CD levyi koneel laitoin sieltä sitten, tyhjäl taitoin homma joten järkeilty tipasti ei tärkeilty. Pieni mies oon jokasuhtees enkä aina herrannuhtees kiukutteluun äreennyn sanalsanoin, päreennyn.
Pentti Pohjola 20071029 (20071029) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu