20070914 Vellittää

Väsymys on tarpeen myöntää
kontturiaan joudost työntää
eikä innoin rynnätä
saatavia ynnätä.
Matkanvarrel hauskat hetket
kamuinkanssa tehdyt retket
ne ei ikun palaile
uutta toivoo valaile.

Tällaista juur junkaamista
itsen huomeen punkaamista
esteinalla menoa
nimeltänsä tenoa.
Riimejä viel kynä piirtää
lyhkät rivit paprul siirtää
hivest henki hereillä
maalinsuuntaan kereillä.

On kyl saman jauhamista
yhdenlaista pauhamista
aineksitta edentää
tolkkuuvailla medentää.
Unhoon jääneet yritykset
toistentasol pyritykset
renkaassansa runttailee
kupoolkaikui lunttailee.

Sulle mulle tyyli tuttu
kääntyneenä usein nuttu
erikulmilt mulkoilee
tok viel tipast ulkoilee.
Haavemailma kutistunut
arjen alle rutistunut
pientä hiiluu pesässä
jälkijätöst kesässä.

Tuo men lentsus tirskutellen
hampaitansa kirskutellen
yhden kun sai suorittuu
pian värski kuorittuu.
Nykytilas hirmust lenttaa
kävellen kun kuntoo tenttaa
matkanmäärä vähenee
hanskatnaulaan lähenee.

Pentti Pohjola 20070914 (20070914) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu