Vanha tuntee vedon luissaan sen on ikä jaanut puissaan hitain suonis sykkeineen joutoäijän kykkeineen. Tuost jos tulee milloin puhe ensimmäisnä läpsää nuhe luulet vailla tietoa syytä nollaa sietoa. Eiks me olla erilaisii miehenpuolii sekä naisii jotka tänne tuotuina ihmisiksi luotuina. Ajatuksin aistivina haitatkin siin haistivina tieltätyrkyn torjussa uusihinsa horjussa. Räpsähtäin ei enää rynni kiitoksia ulkoo ynni vähiänsä väännellen silllä silmäl säännellen. Taulukoist ei löydy nimee aikaansaannin tulos pimee mithän tuokin toimitti elons etui loimitti. Nuoret näkee nykyhetken rivakasti rämpii retken meil on taitoo tyrkyä venyväistä pyrkyä. Haudanpartaat olkaa hiljaa teil joil tekee touhu siljaa kysyttäissä vastatkaa ykkösest ei möykkää saa. Suomilaivaa välkyt ohjaa menneesehen menoon pohjaa äkisti jos käännyttäis nurisiksi näännyttäis. Materia kulkin lisii horjuville tarjoo pisii terästolkut jakselee laskut luisuist makselee.
Pentti Pohjola 20070908 (20070908) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu