Avuttomuus pakko myöntää ukkouden tuloo hyöntää puuhimat jo pinossa tohvel lepoon vinossa. Ehtihän sit yhtä toista mitäpä nyt menneist noista kaempata kurkitaan harrashommis urkitaan. Tuntuu toki alentavalt poistuessa pysyst lavalt minne miel viel viisaisi jos tuot tarmoo piisaisi. Itkemä ois ihan hölmöö kuluneella riittää tölmöö olon pelkän suojaksi nöyrtymyksen tuojaksi. Seurain kerkein kiipeilyjä ykköskastis viipeilyjä ällää omat rajansa konkresoituu hajansa. Erilaisii tyystin ollaan vähyyttäin juur tässä mollaan anteekspyynnöt aiheina menetettyin laiheina. Rutisemal toisten toimist estyneenä enenpoimist väärintähtyy tapahtuu keljuilua napahtuu. Läheiset on kalleimpia paketoides halleimpia tämä ykkös ansio hengenhyllys kansio. Unhoilla ei porraspuita inehmoisii hymysuita noilla purjeet pullistaa toivomaansa tukee saa. Voimakkaille vaikutuksil sielunpellon laikutuksil ylhä tarjoo toivoa minimoiden voivoa.
Pentti Pohjola 20070907 (20070907) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu