Miten muuten toimittuisi että päivät loimittuisi värssyjä siks vääntelen kiviäni kääntelen. Samanlaista toki liikaa tupasestaan juttui tsiikaa muistikin on kutistees paljoin vuotten rutistees. Yhä päästy pedilt ylös aamuahmist ettei hylös sit jo riimii rustaamaan tavunlopuil lustaamaan. Kymmenvuodet käpelletty iänlisis räpelletty haasteisuuksist hukassa valkeet tähdetukassa. Lukemalla, töllöttäen kapeest raost homman näen tuosta nipun näpertää eikä enteit uusilt jää. Jollainpuolla hirmupoudat sit taas tulvinteissa soudat rymistelyi, rähinöi nollal moni sieluns möi. Tänne eivät yllä haitat ravinnoista pullii aitat esterikin norunut kymmenmillei lorunut. Vuodenkierto syksymmälle altistusta ajois tälle puita uuniin laittaen horkkaisuuden taittaen. Rehevyyttä luonnos riittää yläkertaa tuosta kiittää ilman oltais hukassa pisinlirii sukassa. Hopeoitaan heittää lahti silmä sitä ilol vahti asuinpaikan eduntaa stabiloittaa reduntaa.
Pentti Pohjola 20070829 (20070829) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu