Luona meillä usein erhe yksinäisel, taikka perhe jossain vikaan vipottaa nurkassansa nipottaa. Ylpeys se saanut raamun tohinois ehk, kiireaamun pahast tulee sanottuu eikä anteeks anottuu. Rinnassa jos risa kasvaa äkist tarvis sovunrasvaa millä haavat hukattuis ilonvaloon pukattuis. Asioist siis tulee kireit laimimassa olonvireit toinen alkaa potuttaa kohotet ei enää jaa. Orpopojat, noista tiedä eihän heitä testiinviedä kaulimella kallottain moiteryöpyil pallottain. Viinanviemä hukkaa tasan synnyttäen monen hasan oudot elkeet enentyy sikinsokin menentyy. Toiset jos on vahtimassa arkirytmii tahtimassa urputusta synnyttää kivikoita kynnyttää. Älä tule, niska tummal ohimsuonet pullol kummal nurkas tuolloin nyhjötä höyryäsi tyhjötä. Kaikkein mieliks ei voi olla elonmerel lullein jolla sitä jos on hakemas järkevyyttä pakemas. Haukkunimii lapsest laittaat vuottenpitkin pahast haittaat alistuu jos moiselle nautintohan toiselle.
Pentti Pohjola 20070811 (20070811) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu