Kaunis aamu, tähän heräs itsens pystyyn kun sit keräs maisemista nauttimaan postikorttii sorjan saan. Flunssanoireet yhä kimpus aamusella toki himpus illoin ihan rättinä tilantulos sättinä. Virus kun se meikään menee tuskastuma tuosta enee limakalvoil asustaa hetkenhupii ettei jaa. Lievää lajii uskois tämä eläjä vaan vanha rämä ih kuin haavis haittoja kunnoksien taittoja. Rohtopurkit pohjillansa nieluunhuljuun johdollansa olettais noist apua pykyin kuopast kapua. Aatostakin väsy vänkrää jossainmieles hotuu hänkrää riimin silti riuhtasee kurtust polkan viuhtasee. Harmeist ajankanssa yli oottaellee riemun syli mokist mässöö tasottuu etuisii taas kasottuu. Kesänkeskel täällä juuri ottoaie monist suuri lääkkeheksi huomisel viileempien tuomisel. Nöyryys selkäytimessä pintapuolist moni hässä ylös silmil sihdataan tantaluksii lihdataan. Elämäl on kullan arvo rankimmast ei kukaan tarvo huolenpitoo hyvistä lähtehistä syvistä.
Pentti Pohjola 20070726 (20070726) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu