Ruohonleikkuun lopettelin reilul sängel opettelin ettei helle hukuta kellanväriin nukuta. Pariskympis jossain asteet ylee vielä tolpanlasteet helleraja tavataan ovi tuolle avataan. Mielelle näin evästystä tämä holli siihen kystä sortsit jalas pihalle kalpeudest vihalle. Joku kerta otettuna holioilkin kotettuna värii vähän pinnassa suopeutta rinnassa. Tuskailukin ukol tuttuu kuumast kylmäst mieleen ruttuu passelia pähkäilee onnistuksest ähkäilee. Huvitukset jääneet jonoon vauhtia ei riitä monoon kotinurkil kuljettu etäät aatteist suljettu. Vanhan ukon vääntelyissä nurinpäinkin kääntelyissä ei niin ihmeest tolkkua mielensyvält kolkkua. Älhän jätä äijä työtä ole ihmees henges myötä sen min suoltuu annetaan reppusessa kannetaan. Värssytteissä eihän väsy ennallistuu aikaan käsy riimin rukoon heittelee lirulientä keittelee. Ihan vapaast saa näit moittii ohitteest voi aikaa voittii järkevämpäin seurassa älymmästi teurassa.
Pentti Pohjola 20070704 (20070704) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu