Juhannusta toinen pyhä samanlaista hitaan nyhä ollamöllöö jatketaan illal uneen katketaan. Toivomuksii vähennetty funtsipuolta lähennetty ettei enää esitä kenkään keinoi vesitä. Yksinpähän tänne tultu monil myöhest ohes kultu lapsosia hankittu roposia pankittu. Veivaannuttu omas mitas näinkin ehkpä jotain litas paljouksist puuttuvaa karikoille juuttuvaa. Ei silt tule olla kade sehän oisi jäinen sade vikuuttamas vahvuutta kömpelöimäs kahvuutta. Haitat täytyy taaksejättää ilon elkeit sijal mättää rauha että rakentuu lahoomatta pysyy puu. Ukkona täs köpötellen niitä näitä höpötellen paljoin vuotten vieminä totuus olkoon tievinä. Luulematta levottomii ansioit kun ei oo omii huomennälkä sammuttuu maalinsuuntaan ammuttuu. Iloo kokee kotilahdest välkkyväisen silmäinvahdest rikkautta rannoista suloksemme annoista. Ollaan nähty ollaan kuultu ylipaljostikin luultu nöyryys tuosta tähteenä kapee kasa nähteenä.
Pentti Pohjola 20070624 (20070624) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu