Kesä kuluu käpäillessä ruttuakin räpäillessä värssynpoikii vääntelee itsee sones kääntelee. Pientä tointa tuohon sivuun ei pääs ihan nuhjaks hivuun ukkoisest kyl ulottuu lähtemykset kulottuu. Ennenkään ei etujoukos hännemmillä hitaas poukos isompiaan kuunnellen sieltä omii suunnellen. Nuorempana paljon työtä kurrailla sai nälkävyötä että pöytään pötyä ravitsevaa hötyä. Opettelun unohteli sylis lauloi kyllä peli viihtymystä haettiin harmaat arkee paettiin. Innottu ei vaivan ääres ylimalkaist syystä hääres kunhan kasas pysyili tiukois toisilt kysyili. Liianpaljon lähdöis löysäs hännemmälle jonos töysäs tuolta vaikee varustuu puhtikuntoon harustuu. Allamielin kerkeit katsoi joilla riitti puuhis satsoi väkkäränä pyörivät hellämielel hyörivät. Seuraamukset tuossa eros onnistujat etui teros kohoin kuohuin pinnalle tullen toinen rinnalle. Luonnonmuklaa lapattivat peräspunkoon hapattivat järki pääsi päsmäämään eteentulleit täsmäämään.
Pentti Pohjola 20070611 (20070611) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu