20070604 Havahduttavia

Nyt on meillä tosikesä
lämmöstä ih niinkuin pesä
ruskistutin ihoa
tuost voi tunto lihoa.
Kiloja kyl ylimäärän
puuttuessa puolelt häärän
eikä eneen yletä
hyötyjänsä syletä.

Maailma on tuollakantil
sivuunsysäs aikoi hantin
näytti jarruin painumat
ajoin uutten vainumat.
Soittopelii narisuttaa
tyhjäntuntuu karisuttaa
riimeissäkin rypöilee
hieman hötsist ypöilee.

Elämä on tänään tätä
ihmeitä ei kasaanmätä
vaikka mielis, peruuntuu
liiankova haitanluu.
Unehtelun tiellä hiukan
raamin jos sen laittaa tiukan
pakko piseist vertyä
huomeenriittost kertyä.

Äsken soitti, musatuttu
hankalist häl hidust kuttu
valoisaa nyt edessä
eikä simmut vedessä.
Tehnyt mulle petailuja
kappaleittein retailuja
ylhääl hänet asetan
plussakuluiks tasetan.

Riippumatta vaipumista
kaukana on haipumista
noin se tulee järjestää
harmait ettei kärjestää.
Antakohon luoja vuosii
uskonkin tät hyvinsuosii
osaset ne loksuissa
eteenmenon poksuissa.

Pentti Pohjola 20070604 (20070604) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu