Pomppiva on ihmismieli rumii sanoi latoo kieli ellei helli hyviään ystävyyden syviään. Mannaa ei oo aina tarjol kohtapaikkans nurjanvarjol iloisuut siis esille laulunlurein vesille. Nyt on kevät kertymässä soreuteens vertymässä lahti tarjoo hopeaa aallonliplet nopeaa. Kohta nurmi alkaa viruu purot uomissaan jo liruu vihree harmaan kumoaa rehevyys meit lumoaa. Olla elää alkukesä se on riemun latuupesä nättiä siin ahmitaan messevissä lahmitaan. Rusketusta saaden pintaan viitsimisen halpaan hintaan ulko-oven avates luonnontaulun tavates. Uskois kaikil piristlääket taaemmalle työntäin kääket vanhan aatun tuomia kelpaa moittein suomia. Ihmisenä ennallansa niinhän yleens koko kansa aamuin puuhiin pyrittäin jarrutteisiin syrittäin. Tästä kaikest lähtee voima selkäpuolla pysyin soima ajatuksel ohjailee kulkureittei pohjailee. Sukupolvein raskaas työssä helponhelyi meil jo vyössä tekniikat et kupeella väsymättä rupeella.
Pentti Pohjola 20070414 (20070414) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu