20070405 Vatsakkaana

Vetäytyvä luonnolt olen
sivupolkui mielin polen
riimiroitui lykäten
haitarmusast tykäten.
Kurtun otan usein syliin
polkat eivät pääse hyliin
omiakin viritän
sormii napeil kiritän.

Minneenlähtö, se on tervaa
edeltä jo hitost hervaa
paras paikka kotona
toveja ain lotona.
Niskanseutu kun on rapaa
onneks töistä ukko vapaa
imurointii, pyykkiä
tarvimatta kyykkiä.

Kasikaks, ja puoli päälle
houkuta ei luikkaal jäälle
ylenmäärin rynnimään
pistevähii ynnimään.
Talontöissä tuhraeltu
antimemme uhraeltu
levitteenä läheisten
orporukka ikun en.

Laiha poika nuoren olin
seitänkympin alla kolin
tumppi helui huulessa
pirtissä sun tuulessa.
Säkkei aittaan kannellessa
puintiajan vannellessa
koipikepit tutisi
ois ees sisuu, mutisi.

Röökihommain ikeest pääsin
lisäkiloi runkoon sääsin
kymmenen het alussa
enemmäkskin valussa.
Löntystelen suurel mahal
suipenteesta oisi jahal
heiniä jos haukkaisi
ympär ahoi laukkaisi.

Pentti Pohjola 20070405 (20070405) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu