Tää on tosi tyhjää puuhaa piennarpuolilt senkun nuuhaa samoil jäjil erehtyy vähimpiinsä perehtyy. Oispa ällii enemmästi ei tuo käy kun ukko jästi koliseva tynnyri peruskehno nynnyri. Minkä ääreen asettuikaan suunnitteluu eihän lainkaan puskat usein rapisi kohtalolleen napisi. Antuis onni hiveks viereen laihduttaen liian kiereen olettelun paisumat kompasteiset raisumat. Untelolle sekundoita yhdelpuolkaan ettei voita nauti siinä sielusta pehmentämään pielusta. Voimanvähyys litistyttää itsetunnon nitistyttää tarvo jonon perälle siellä sitkost herälle. Leikkisanoi lähättelen omiitoimii vähättelen perustat on muualla henkisyydest ruualla. Kun on ikää kiepeil asti useeseenkin ruutuun rasti tää on nähty, koettu helpo nakki, hoettu. Silti yhä taidoilt vajaa ohjaksitta polleens ajaa lappusilmäl lopulla kompuralla kopulla. Ilman moitet mutkitellaan puseralust tutkitellaan avittajii riittänyt tuosta nöyräst kiittänyt.
Pentti Pohjola 20070328 (20070328) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu