Vanhennutaan päiväpäivält harva välttyy joltain näivält mikä mieltä masentaa itseens kehoon asentaa. Sen sit kanssa käsikynkkää reippahast tai pahki mynkkää entistänsä niukemmin älyperäst hiukemmin. Aivan niinkuin lehmänhäntä kolistelee pytys mäntä eikä auta hopute omantunnon kopute. Huomataan myös ulkopuolta kenen niskaan mättyy huolta parhaat et on käytetty tynnyriä täytetty. Näppiote epävakaa takarivis paikan takaa vähän niinkuin ulkona kateisesti mulkona. Jotkut saavat sankomäärii ilman kummempata häärii nauravilla silmillä valotetta filmillä. Taaempana ain on arka jolta puuttuu menost karka pääteskely sulemmin nihkeästi kulemmin. Ellei voita ykköspystii silloinkin saa olla lystii paimennellaan tulleita lutuskaisest pulleita. Ilo ei saa ikun hukkuu varastoissa kaikil tukkuu ruumentens ehk joukossa hämärässä loukossa. Ylemmäs tuolt kuopanpohjalt viisaampien vaikka ohjal mieli auvoks asettaa kelpaa huomeens lasettaa.
Pentti Pohjola 20070319 (20070319) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu