Riimiläjän lähettelen yleissilmil nähettelen tuskin moni kurkistaa iloansa surkistaa. Sama raami, yhdet puitteet konillani, kaavasuitteet uomasta ei kiivetä älynkanssa riivetä. Päiväntäytteeks hetkenhukaks mielenköyhän roitukukaks jatkuvasti asetan lorinaani lasetan. Tervyyttäni tällä vaalin hatust kaiken äkist haalin kulmikkaaksi paketiks suutariseks raketiks. Vuottenpitkin vähentynyt aukkoisuus se nähentynyt luulot roinan tasalla mällättäissä kasalla. Että viitsii, se on pakko kapeest olost löytyy sakko turhiikaan ei tuhota sentinvertaa uhota. Alakuloo, narinoita jälkeenjäännist marinoita kaikkee tätä käytössä tyhjää ettei näytössä. Muiskin lajeis mutkaellaan aviiseja tutkaellaan radiosta korvana lausepätkii sorvana. Kurttukin viel hivest ääntää ilonpuolle reittii sääntää jenkat, polkat, valsseja ulapoille halsseja. Olis toki monii töitä rauhoittamaan nukunöitä ei vaan jaksa joutua kaihtaa kiireelsoutua.
Pentti Pohjola 20070228 (20070228) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu