Kutina on kestokoitos pysyisipä iät loitos maaliks minut tellännyt avuistkaan ei hellännyt. Nuorempan jo raavitteli useilt kanteilt kaavitteli jatkuvasti järsännyt rauhasoloo ärsännyt. Kuin ois viholaisten pesäs mitkä juoskeskelee kesäs äl silt näpein naahkuta pintaa rikki raahkuta. Voitelua, lääkepuolta apoteekist hakein tuolta suolasta se kukkarol pohjalla jo lähes nol. Harvemmille haittaa työntää arkanahkoi, meitä hyöntää olettomal nimellä kiusausten pimellä. Osais olla miettimättä älläykseen viettimättä säästyskelis säteiltä rumain sanain läteiltä. Moninaisii haittoi kerää ukkoikään kun tääl herää pillermääräin avulla eteenpäisiin kavulla. Täysin ei tuo eloo mustaa näitäkin kun riimei rustaa vaikuttaa silt taustalla haittaisesti maustalla. Ajankanssa kilpailua sen sun seitsee hilpailua yhteen ei sais takertuu reunoilt alas vääntyy suu. Kutkunkanssa käsikynkkää eteenpäisiin tässä lynkkää ilontähteil torveillen päisin puittein lorveillen.
Pentti Pohjola 20070225 (20070225) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu