Synnintunto stressaa meitä heikost ketkä kulkee teitä yhä uudest nurilleen eikä mitään urilleen. Puuttuu olost oikeentaju taantuma näin laadult raju mihin mokat perustuu jatkuvasti herustuu. Erilailla lähtis tielle kun ei hihast nykis mielle älyymistä ajoissa siirrot plussan rajoissa. Oppiherkät tämän tietää preppausta iät sietää timanteiksi hioutuu liehumassa lippu muu. Umpeiset jos aatosradat kylmäl hellal lässää padat eväs ettei kypsymäs apatia juuri täs. Rikastuisi neuvoist henki untelon ei enää renki annit osais valkata järjen jousteeks palkata. Höpinä on minunjuttu tul nyt siitä vaikpa ruttu ilonsyrjään lovia lonksuamaan ovia. Menetettyin kanssa täällä auvopuoli lähes jäällä piirustukset hukassa roiskeroidut kukassa. Nöyrennellä itsee aion jollainkonstil siten taion luonnet alkaa löytyä tismaisihin töytyä. Aprillia!, sanon suoraan kuvitteilla kulkuu vuoraan ikä-äijän eväillä runsaammast ei leväillä.
Pentti Pohjola 20070219 (20070219) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu