20070215 Pulpahtelua

Vähätellään omaa osaa
lutuskaista tiedonposaa
toisilla kun enemmän
kapasteettii menemmän.
Haitta-asteet erilaiset
annennukset siten maiset
iloittaisiin saaaduista
piittaamatta laaduista.

Mokiakin reissus karttuu
hopeenhohtoist vaikka varttuu
nurinpäisest mietittyy
silläseloin tietittyy.
Rakenneltu, purkaeltu
ihan turhist surkaeltu
kauennusten kivuista
etäsuuntiin hivuista.

Puutekin ehk lahja ylhäält
antimena huomil jylhäält
otettaisiin opiksi
ulottumil tropiksi.
Yks saa paljon, toinen vähän
muutosta ei löydy tähän
riviin riittää tulijoi
möhkäleeseen sulijoi.

Kuten kokee, viilu kääntyy
elonnurmi toiseks sääntyy
tuoreimpien toimilla
puhtisilla voimilla.
Ukkoinpaikka jononjatkon
ehtimykset enest katkon
löteröstkin mallautuu
toistenjalkoin tallautuu.

Saapi aika ohjastella
monttujakin pohjastella
ruotuun siinä tavottaa
hyötyperää savottaa.
Ei vaan mentäis upposuolle
jyrkät kiellot äkist tuolle
nauttimuksist noukkimaan
lähtöisyyksist koukkimaan.

Pentti Pohjola 20070215 (20070215) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu