20070211 Jospahan jotakin

Jahkailijan housuis olo
tilanteena vähän nolo
pitäis paukuil pyssyttää
eikä enää hyssyttää.
Mutta miten mieltä vatsis
äkimpää et tulosatsis
viimevaihees uuvuttuu
edel ehtii aina muu.

Ynnäilyt on äkist karil
niskahiestä jälleen varil
ken tät ikin mielisi
tohelosthan kielisi.
Ei pääs nouseen ratsunselkään
hiukantumat omapelkään
jalustimet hukassa
mä en pärjää, kukassa.

Näissä itsee riivitellään
huomisiin kun hiivitellään
sekundaista seuloa
takkii tyhjist neuloa.
Oispa puhtii ponnahdella
eikä aikeis onnahdella
reppu varmaan kevenis
aatteensuunta levenis.

Pienisielut olonmyllys
eduimmat heil lojuu hyllys
käytäntö on karua
muistuta ei tarua.
Voiskhan ojast ylentyä
normaaleihin sylentyä
kuvitteil kun maalailee
toiseltapaa paalailee.

Siispä jatkuu jahkoonaika
etuylhääl pärjööntaika
hopeisine hohtoineen
unimaisin rohtoineen.
Tämä päivä tärkeisenä
ääriltänsä järkeisenä
kestämähän komentuu
ahminnoitta somentuu.

Pentti Pohjola 20070211 (20070211) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu