Jahkailijan housuis olo tilanteena vähän nolo pitäis paukuil pyssyttää eikä enää hyssyttää. Mutta miten mieltä vatsis äkimpää et tulosatsis viimevaihees uuvuttuu edel ehtii aina muu. Ynnäilyt on äkist karil niskahiestä jälleen varil ken tät ikin mielisi tohelosthan kielisi. Ei pääs nouseen ratsunselkään hiukantumat omapelkään jalustimet hukassa mä en pärjää, kukassa. Näissä itsee riivitellään huomisiin kun hiivitellään sekundaista seuloa takkii tyhjist neuloa. Oispa puhtii ponnahdella eikä aikeis onnahdella reppu varmaan kevenis aatteensuunta levenis. Pienisielut olonmyllys eduimmat heil lojuu hyllys käytäntö on karua muistuta ei tarua. Voiskhan ojast ylentyä normaaleihin sylentyä kuvitteil kun maalailee toiseltapaa paalailee. Siispä jatkuu jahkoonaika etuylhääl pärjööntaika hopeisine hohtoineen unimaisin rohtoineen. Tämä päivä tärkeisenä ääriltänsä järkeisenä kestämähän komentuu ahminnoitta somentuu.
Pentti Pohjola 20070211 (20070211) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu