20070209 Heijastusheikkoa

Pakkasissa kylpee tienoo
maisemana eri hienoo
kiteet sorjast kimmeltää
et juur mallaa passest tää.
Hiihtäjille ilontuoja
ylähältä suonut luoja
koneladuil kalhuta
itsens hikeen palhuta.

Ukkona tät tuvast tuijon
harrasteissain pelkäst huijon
noissa vähis väännöissä
joist ei lukuu säännöissä.
Missä seisoo, ettei kiire
tarvittaissa touhuil siire
alkavi jos laiskottaa
yhdel tolal makaa maa.

Riimi on kuin hiekanmuru
kaikkohontuu toviks suru
jos tuot liivein ujunut
haaveinhölmyys mujunut.
Odota ei luoksetuloi
pelkkiä tuol, palonkuloi
sijoillemme säädytty
tupaukoks päädytty.

Sisarukset turvaa tuovat
perustukset olol luovat
osaa heitä kiitellä
näppei yhteen liitellä.
Kylälkäynnit poissa kuvist
ennen mallas suurest huvist
saades purkaa mieltänsä
hengentaakkoi tieltänsä.

Yksinollen vastuunpaos
rehottelu rempseest laos
nurkissamme nuhraamme
jotain pientä tuhraamme.
Telkkari toi eristyksen
moinen sietäis heristyksen
aikojen jo takainen
unohtuili vakainen.



Pentti Pohjola 20070209 (20070209) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu