Kahdenkympin yli kipus pakkanen taas täällä sähkönsyöttöö verkost vipus uunit räiskeest näällä. Piipuist kohoo savunkiehku melkein joka torvest huoneilman metkanliehku virkii immeen lorvest. Antaa aseit ajatella elon monii mutkii toistenkanssa pajatella yhteisesti tutkii. Naurattavat huumorjutut kaksinkerroin laittain oikenevat arjenrutut surkeilun sen taittain. Edes tietyst myöskin huolii joit ei voida välttää koestuttuu alla tuoli umpeita kun jälttää. Mikään ei oo ikiajaks hengenherkkää hukkaa ilonaallon laittaa rajaks sil kun tielle pukkaa. Rohkeus voi haristua totutuiskin toimis selkeet faktat karistua alentumaa voimis. Luonnonlaki otet tiukkii ruuviansa vääntää kultasuonet mielteis niukkii harmaammalle sääntää. Jokaisella mihin tarttuu viihtymisen venkoi tuhroist joista riemuu karttuu satututtaa jenkoi. Antais huomen lisiänsä vaikka tippakannul imeskeltäis nisiänsä kotoisella mannul.
Pentti Pohjola 20070206 (20070206) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu