20070124 Tammittelua

Yöllä tullut maahan lunta
sehän on kuin lähes unta
varjoomassa jäädännält
kirren kauas häädännält.
Tähän aikaan tuiki tärkee
pakkanen voi putket särkee
jolloin oltais lirissä
ärräpäitten kirissä.

Nyt saa miettii mukavia
olonkulul sukavia
taikka arjen anteita
niskassansa kanteita.
Elämme nyt talventunnoin
käsitteisest riuskin kunnoin
viruksitta voimaillen
ärseksiä soimaillen.

Päivänpääte onnen aihe
huomisis taas uusi vaihe
kehää tuttuu tallaillaan
saantei siinä mallaillaan.
Vanhuus änkee vieruskamuks
olons kokee hidust ramuks
estoisuudet aiheistuu
juurilt laho lie tää puu.

Silti ilo silmät avail
päivälehdist jutut tavail
ruutuu illoin vahtia
tok tuon anti naftia.
Kotiin kun on jumittunut
haastemäärä sumittunut
luistamalla liikuista
ystäville kiikuista.

Huvenneet pois vanhat veikot
olevaisen taakse keikot
nurmenalle nukkuneet
tietoisuuksist hukkuneet.
Meille vielä päivii riittää
sormet tuosta yhteenliittää
jaksettaisiin ammentaa
liikkeel aistei kammentaa.


Pentti Pohjola 20070124 (20070124) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu