Rauhattomaks tämä tekee ei voi vetää heppa rekee tammikuu yl puolessa käyttäjät kait huolessa. Päivä paistaa niinkuin kesäl nollankohdal asteet pesäl lähes outo asetus hetkenkohdan tasetus. Mitäs meikä, välii hällä joutoäijän retkul tällä ikkunasta tsiikaillaan orvonosaa liikaillaan. Toisista on tovinpäässä sieluisest vaan vähännäässä kumppanii ei kupeella elo et ois upeella. Säpsähdyttäis, lähelolo tuon on verran äijä nolo uomiinsa kun langennut jäykän jästiks kangennut. Riimikynää pyörittelen aatoshitui nyörittelen tiimas hiekka valuilee hengenkapee kaluilee. Ei täs ole onneks hätää mikä pedil, nurinlätää aamuin ylös ampaistaan kaljuu sormin kampaistaan. Porovedest sitten keitto ensievään kitaanheitto sänky päivämallille koht jo värssytallille. Tovin tuossa nokka tuhii olohetkel kopas muhii unohtaa voi toiminnan mölhöin säkein poiminnan. Lehteinluvut, ruuduntarjot sit kun maahan valuu varjot noista koostuu kaapima päivittäinen raapima.
Pentti Pohjola 20070117 (20070117) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu