Monet viettää isänpäivää yksinäisel tuost ei häivää epätasas vaakamme notkuvia jaakamme. Toisen luokan lampsuttajii itsensviereen kampsuttajii ojansuuntaan työnnössä puutteisemme myönnössä. Ylimielel kulki tytöt heil ol toisaal syömmensytöt vähäisil meil ilkkuivat että helmat vilkkuivat. Mihin sust ois toimenpaikas ummehteinen etkä raikas gentlemannei haemme aatostorsoo paemme. Tulemat siis tuntemusta näkynyt ois mistä lusta kestävyyden kehitet papinluokse ehitet. Sivuhyppyikään ei tilil ihmetteisiit näöt kilil huonolt haut hukassa mopenpisi sukassa. Ansioita tok myös meillä luspereilla orvonteillä omissa kun puuhaamme vaistonvarast luuhaamme. Sänky oottaa kapeana tuonne könttyy apeana yltänyt ei enemmäks homma valui syystä täks. Korvikkeita haettuna nenänpäällä jatkupuna rutunrämplööt yhäkin värssyinväännöil pyhäkin. Liput liehuu saloissansa isämiehet valoissansa oikein hommat hoituvat ekstraisiksi koituvat.
Pentti Pohjola 20061112 (20061112) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu