Uskottaisiin joulupukkiin tuohon valkoparta ukkiin pakettei mi kiikuttaa läikkeit rinnas liikuttaa. Arjenharmaa ei sais peittää tuskastuma, vesii keittää lahjoiks tänne laitettu marisema vaitettu. Ei oo nälkä, eikä kipu passelkohdas kestonvipu rätisemäl osastaan ärsyttäviin hosastaan. Toisen kengäs jos on kiven unohtunut siedost hiven voi kyl järjel jäsentää mustuuksii ei väleis nää. Harmitushan sieluu rassaa yhteishenki plussaa kassaa vanha totuus muistissa pyyhällykset luistissa. Rajallinen täällä aika säilytettäis ilontaika polttamatta päreitä näyttämättä äreitä. Opiskella tätä pitää vihreenitui uusii itää lääkettä on vuosille senpätähden suosille. Naiivia näistä lätist oltaisiin vaan arjes nätist enemmyyttä etsien kuppereita metsien. Suutasoittain homma seisoo alennetus arvos veisoo toimeentarttuu kupeelle johan näyttää upeelle. Ikä-ukon sanoi viskon koivustani tuohta kiskon lippoin lähteest lääkettä ohemmalle kääkettä.
Pentti Pohjola 20061112 (20061112) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu