Loppupuolla ihmiselon moni alla huomenpelon kuinka tästä eteenpäin olon oheenk nyt jo jäin. Haitat pahii vuottenmyötä eikä jaksa tehdä työtä mielimistään etääntyy umpioonsa vetäytyy. Omalkohdal ei kyl sovi raollansa ilonovi puuhastella annetaan korsii kekoon kannetaan. Sääli tulee pakost heitä jotka huojuu tukkoteitä vaikenevin valittein normaalolon alittein. Tahtoo vaik ois toimintoihin ylettämät poimintoihin kehonkunnon krempoissa sängynsuuntaan tempoissa. Mihin loppui tietty sisu yrityksen kuihtui nisu veteläksi vellittäin funtsailemaan näitä jäin. Elämäs on nousuu laskuu monenmoista pussii taskuu josta ylös räpsähtäis kelvonsuuntaan käpsähtäis. Aivan selvää vähentyä päätepistet lähentyä silt sais terääns tavoittaa älynvirtaa navoittaa. Usee lopult petins orja kääntelemäs hoitsu sorja pelot enteet toteutui vaikka vastavirtaan ui. Järjenkanssa käsikynkkää raihnaampikin hidust lynkkää ei ain mieti murheita oltais silleen urheita.
Pentti Pohjola 20061111 (20061111) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu