Eilen käytiin, veljenluona rekkajonoist tiellä kuona itäsuomen nykyä haitta-asteist pykyä. Viimeviikol, vuottentäyttö lumimyrskyst silloin näyttö baanat täysin jumissa kolareita sumissa. Pilvetönnä ol nyt päivä jopa keväisestä häivä ajeltaissa Puotilaan ihan niinkuin tyhjää vaan. Kovin harvoin kotoo poissa osaamatta olla noissa nyt kyl tuntui halutult ettei vähää kalutult. Tolkutont tuo, rajalpyrky monikertaist, jässeinsyrky viiskytkilsaa perättäin asujaimet ärtyy näin. Herrat ei tän rynnimässä etäinenpä siksi kässä mit on teillä jurrata röhjöinvieres turrata. Jäinen tie ja lunta pinnal ahdistusta siirtää rinnal onk ees illal kotona rentouksist lotona. Meikäl ei oo omaa autoo persusal et renkkuu hautoo kesil mopon sarvissa yleens juur vaan tarvissa. Ukkouteen yletytty harrasteihin syletytty kurttua väh käpläilty peecee laitteit näpläilty. Onnekshan voi tätä sanoo jatkoaikaa hommal anoo lahjakssaaduil luistellaan aiempia muistellaan.
Pentti Pohjola 20061109 (20061109) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu