Yllättäen tulkin talvi runsais asteis, uuninvalvi lumimyrskyn edelsi parit päivät medelsi. Aikaista on normaalista ettei käy vaan hommal mista sohjoa ja liukkuutta valkovärin niukkuutta. Tiet ol kolareista poikki kiertoteitä autot loikki rekkajonot hirvittää sit ken tuonne sekaan jää. Ukkoiäs kotonkäppyyt harrasteista pientä räppyyt enemp eht jo takana totuntaisuus vakana. Melkopaksult paiskas lunta olematta mitään unta kuk tuon lähtee kahlaamaan urheuttaan mahlaamaan. Nousee kunto, vahvii varsi tyhjästä ei oksii karsi ilontunee arkisuus olevaisuus löyty uus. Hikilaudat orsilt alas kohta sihaa, sutja jalas latukoneen piirroissa mieluisissa siirroissa. Vuodenajat antaa potkuu siellä senkun seas notkuu työtätehden, harrastain passelist täs, Marrastain. Ällinpuolta, tuotkin ruokkii kamaraansa innoin kuokkii jos ei seinää edessä nähinlaitteet vedessä. Liukkaanpelost ulkon uhkaa möhömahal viel kun puhkaa nupin parist tärskännyt rohkuutensa härskännyt.
Pentti Pohjola 20061103 (20061103) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu