Johonkin jatkuvast ohjataan meitä kulkemaan nöyrästi viittaisii teitä pistämät tipastkaan purnaten erisii reittejä urnaten. Siveys tärkeesti mielises sihdis olemanhallinta lujaises pihdis enemmät että sen hyväksyy älä silt itseäis köntäs myy. Valtiolaivamme aaltoja kyntää pamppua uutta ain keuloille ryntää noin tarvii tehdä et onnistuu hunningonsuuntahan, kurssi muu. Tärskäilee partaat ja tiukkuvat vantit ruotelinrangassa pärjää ei hantit ukoil on oltava järkeä päämäärä senverran tärkeä. Osa meist huljuuntuu ylitse laidan liottaa märäksi housut ja paidan ilkeissä apua hapuillen mastohon tarvites kapuillen. Laine kun lievenee, pärjäähän silloin kuutamonhohteessa nauttia illoin entisii aikoja aatella tunnetta pintahan saatella. Ilmiömäisest tääl harvempi pärjää kirkkailla väreil et esejään värjää tummempaa tuppailee joukkohon lyhempää askelta poukkohon. Minäistä mieltä, ja aukeaa ukset alkavat kulkea sujummast sukset lupaa vaik lähelt ei lohkea selviää sivuitse rohkea. Pieniä pisaroit onnenkin maljast nykimäl naruista, tempomal taljast jonoisen vähätteen unohtaa rippuja reimasta kontol saa. Kangistuu ei passaa lähtöisel viival olemat siltikään voitosta riival salamast sihtins kun asettaa tehoisel touhulla lasettaa.
Pentti Pohjola 20061028 (20061028) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu