Riimisalvo lähes tyhjä hyödytä ei ääresnyhjä tottumus vaan pykyttää uutta esiin lykyttää. Vanhan ukon vääntelyissä sumplaeltu ollaan näissä ensin nuottein jatkona nyt täs pätkis katkona. Yleisyyttä ainoost esil puuhanlotjaa lykkäin vesil moitteita en heittele käärmekeittoo keittele. Ilonsuuntaan vaistost pyrin toki hetkin joissain tyrin äreys jos kimpussa reteentuntu himpussa. Juontakaan en juoksututa hempeyttä tuoksututa oonhan ukko uunilta estyneenä duunilta. Aiemmin kyl silmää nätil missä sorruin moskanmätil selittäen sekotin henkisyyttä lekotin. Eihän tuolleen tutuks tulla pökkelöä käytös mulla sanat äkist hukassa kömpelyytein kukassa. Pieni äijä, tulost ilman näinkö hyppäis rooliin filman ykskään riesaks liittäisi hommanperäst kiittäisi. Mairitteluu, sitkin kaihdan arkiselle puheen vaihdan tupaukon toimissa naftimmasti roimissa. Tähtyyt suuntii alemmaksi itseluuloi kimpust raksi vähän päiväs, huomessa köhnyellään Suomessa.
Pentti Pohjola 20061024 (20061024) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu