Tienoot peittää syksynsynkkä kylmentymää vartutaan ylen leppeest käsikynkkä koliin kohta tartutaan. Pohjoisemmas jo on lunta mäenrinteit tykittäät suksijoille satu-unta innoin kun tuon lykittäät. Eteläskin kukat kuihtuu lehdet ruskan väreissä hämy venyks täälkin luihtuu olla ei tuost äreissä. Kohta pian liukastellaan peilisellä pinnalla varovuut jos hiukastellaan kuormaa riittää rinnalla. Ukkona on jäykänköntti raitille jos pyrittää apukeinoist vähii röntti sauvoil, kelkoil yrittää. Jonkun iskun pollaan saanut harmaisis et lojoa ompeleita tohtor jaanut kipist, takanojoa. Kesällä ei varvas lipsu niinkuin talven tarjoissa älyymistä käsil ripsu alanteisis varjoissa. Musta jää se autonalla pumpun laitta muksamaan huonoltuuril eessä palle ohuut pellit ruksamaan. Vuodenaikain piristäissä tölpötellään ilolla reppanaakin viristäissä ei viel aistit pilolla. Ylempää meit ohjaellaan piilommast tai hetkessä kunkin runti pohjaellaan horjuntaa vaik retkessä.
Pentti Pohjola 20061022 (20061022) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu