20061012 Pienillä poluilla

Kutsumatta ketään kylään
melkopian joutuu hylään
omaseura ainoa
suosii toki kainoa.
Etsittävä itsestlähtöi
tietäen, ei valmiiks tähtöi
arkimiel kun saatuna
helpeisiä laatuna.

Pakko siinä punniskella
nurjissakin nunniskella
myllynantii ventaten
tuherretta tentaten.
Äärest kun saa jonkin otteen
mappiin laittaa talteen sotteen
kone hyrrään pärähtää
orjaksensa ilol jää.

Etempää voi huvituttaa
ukko tyhjiins kuvituttaa
luullen suurta syntyvän
marronalle kyntyvän.
Sellainen on poissa kuvast
kunhan keljun heippaa tuvast
mielenrauhaa etsien
tohelteluu metsien.

Vähästä ei tule suurta
pitäis olla laatujuurta
ajatteista aarretta
kipinäistä kaarretta.
Tavallisel tallaajalla
yksi yhteen mallaajalla
riittää elon tarjous
hieman paistet, varjous.

Nöyräst silmää mailmanmenoo
eteenpäistä, taaksetenoo
pahimillaan kidutust
järjenjuoksun hidutust.
Kotimaa tää somansorja
vedenvälkkeel ollaan orja
hellettä ja huurretta
ryösteskelyn puurretta.

Pentti Pohjola 20061012 (20061012) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu