20061008 Kiikunkaakun

Kiukku joskus mieltä jyrkkii
se on harminsorttia
ärhennyksen näyttää nyrkkii
rynkyttelee porttia.
Vaik ei syytä ahistua
kainaloonsa koppasee
hölmöö julki rahistua
mursust että toppasee.

Reilust matkal hyvää tullut
ylempätä jaettu
ajatteet väh monast hullut
jonomaista paettu.
Tätä kait se loppuunsaakka
ulotteitten osalta
painavoituu ehk viel taakka
sulkuu iloin posalta.

Hyvitytään elämästä
lahjaks kun se saatua
ihan juuri kohdast tästä
niukempaa vaik laatua.
Edelteet sen juurkin määrää
tuleek kuppi kukkuna
pikkusest ain joukos väärää
syyst ei lasti tukkuna.

Uneksuttaan lottovoitost
askelmilla arvojen
helykelloin sorjansoitost
tilastoisest harvojen.
Ohjuukykyy kun vaan riittäis
etääl turhantärkeistä
lakeistansa riemuin niittäis
mit sit lähtee värkeistä.

Niurui noit ei etsii tarvi
polunpielis kyttäävät
vilhumassa jatkust parvi
utopioi lyttäävät.
Ilot, surut, käykää tupaan
matalaiseen majahan
eineksiä etsii lupaan
kilkutetta pajahan.

Pentti Pohjola 20061008 (20061008) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu