Elämänaika on huolta ja vaivaa pakko tuon sekahan kivaakin kaivaa muistellen entisii mukavii olennankohtia sukavii. Jaksoi viel puuhata töittensä äärel kiireistä liikettä löytyili säärel pientilan paljoissa toimissa ylenkin värikäst loimissa. Vanhemmaks tullessa jarruikin löytyi ihan jop oudoille kartanoil töytyi alahan äijpaha käsittää yrittees erheestä koostuu tää. Siinäpä sitten ol alaisil mielin jotakin soperret tavoitti kielin halus vaan puhua papattaa rintansa risoista lapattaa. Porukoin takaahan enimmin tsiikas omaa viel vähyyttä luullusti liikas ettei tuot entraavaa näyttöä rivakan remelteen käyttöä. Hissukat heittyvät milloinka minne johon on loivana viettävä rinne antamat ahaisii heittoja löytääkseen lusmuille peittoja. Taatust en rupea moittimaan ketään etteivät mieltyneet tällaiseen setään jotkuthan rajat on pidolla hommelein viistohonvidolla. Rassailtu nupista tulleita ylös moises ei haittaile ulkpuolen hylös pikemmin sellainen pykyttää lössäilyst erilleen lykyttää. Onneksi tarjottu runsaasti vuosii kaikkista suhrailuu juurikin suosii inkrailu yksi se anneista riimeily toisena kanneista. Nurkassanuherrus evästä mielel siinä voi ilkkua kyttääväl pielel ole en täälläkään hukassa monia roituja kukassa.
Pentti Pohjola 20061007 (20061007) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu