20061005 Koteloitua

Tyhjänolon pelonkynsis
tarve viihtyy jopa ynsis
mis ei naurul mahtoja
keviimässä tahtoja.
Vanhan eksyy joskus sinne
myötäleinen mihin rinne
erämaiseen kuivuuteen
läpilylyyn nuivuuteen.

Äkkiä ois haluu ylös
raskast kantaa repus hylös
synnimerkit niskassa
horkkaisuuteen viskassa.
Olema kuin pahaa unta
suvensylis sataa lunta
auttajii ei kuulemas
roolipeliks luulemas.

Hetkin tämä vaan on totta
nakertanut reiän rotta
kilpehemme kestävään
parannuksin pestävään.
Miellekuvat näitä maalaa
alitaju esil haalaa
varoittaen vääristä
sorkkajalan hääristä.

Ei oo meissä viatonta
suurenslasil liatonta
usein juttu unehtuu
peittelee sen töhkä muu.
Ylimmäisen neuvot käyttöön
äkkipäätä rosointäyttöön
jopa valoo pilkistää
mustikset tuon taakse jää.

Kateuskin kantapäillä
vahvistuu voi kaikil säillä
puntaroimal poisteita
haarukoitsee toisteita.
Liianpaljon lappamalla
innostusta happamalla
omistaankin perässä
jälkijättöin erässä.

Pentti Pohjola 20061005 (20061005) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu