Mielimästhän kaikki tekee hölmöö nyhtää kivirekee antain aattein pureta yhtäkään ei sureta. Kuka mitkin halul kopsii pasussansa vihdal lopsii murustetta rinnalle rotkostnousuu pinnalle. Aina ei voi keulil juosta etukäteen selvä tuosta rapsut menneet muistaen huomensuuntaan luistaen. Yksin ei oo etukeulas lanka sujust että neulas reiät millä tukitaan tarpomia hukitaan. Toisten käydä kuulijoiksi ettei pödyn luulijoiksi näpein näppein tartutaan kokemuksis kartutaan. Vaik ois lompsas lähes matti hyppösissä pysyy ratti millä mutkis maltetaan torsotouhuu taltetaan. Nollaajia toki tiellä heit ei suitsist kiinnipiellä antaa puheen lorista käärmeisesti horista. Isommaks ei ennätetä pilviin leijaa lennätetä rajallisii raavinnat opittoman kaavinnat. Kiitosmieltä hukkaamatta tyrskyin ruuhta pukkaamatta iltahuutoon kestetään pukiltpuotto estetään. Ohjeit suht koht helppo lukee jonkunmoiseen muotoon pukee sit kun pitäis sivaltaa hoksaa ettei tarttuu saa.
Pentti Pohjola 20060821 (20060821) o pentti.pohjola@pp2.inet.fi o PP kotisivu