20060821-Katkoja kaihtaen

Mulla on ainainen ilmaisuntarve
älystä vaikka on järkisest harve
yhtenään edelleen roimailen
puolesti leikisti voimailen.
Eihän nää kelpoihin tietysti yllä
kupoolis senverran hatara vyllä
ikäisnä rupesin rustaamaan
papruja sanoilla mustaamaan.

Nuottienteoissa laajempi lääni
useemmansorttinen vaihtuva ääni
riimejä niukkoja näpräilen
taitajaks itseä tunne en.
Hommis kuin nokin saa hitusest olla
lepääntyy kummasti harteilla polla
tyhjyyshän kaiikkein sit rankinta
aherrus lääkkeenä vankinta.

Ihmiset vaihtavat olonsapistet
peläten luullusti tulevaa mistet
unohtain iän ja kuntonsa
turruttain hössöllä tuntonsa.
Laiskotus jarruna moiselle mäiskeel
anturain kipakal alustaanläiskeel
hiljalleen mukavii aatellen
ruojuaan iltaansa saatellen.

Tuohan ei ikinä onnea tuota
omihin avuihis hitsissä luota
nuorempan useinkin korvissa
sivuisen äänenä sorvissa.
Virhettä ollut tuon reilusti myönnän
kontturei samalla huomehen työnnän
rohkeus reissussa karissut
tuplattuin eihin ehk varissut.

Paikka on löytynyt selkien takaa
muistamat esittää elo et vakaa
urkkomist alettu aiheilla
sävyttään soppaista kaiheilla.
Riittänyt tilaa ja tyhjyyttä tässä
ehtispä jolloinkin passeli kässä
helpoint siin hetkensä hukata
kuvitteet laineille pukata.

Pentti Pohjola 20060821 (20060821) o pentti.pohjola@pp2.inet.fi o PP kotisivu