Aistit alkaa rapistua tuosta tulee napistua kuulopuoli kehnostuu siitä jauhaa usein suu. Heinäsirkat aikoi hukas kellotkaan ei rakseenkukas vinkunoita tilalle äänettömyys pilalle. Tyynyntienoil tuossa hylly jos ol vanha aikamylly hyvin huonost erotti pient, kun oikein terotti. Saispa jostain ison klokun mil ois käynti pienen pokun ääni saappaan läjähdys kivenpintaan mäjähdys. Reilu ronkse kuuluis korviin yhtyys oisi tuohon sorviin valmisteta luullust ei kvartsikellot tilan vei. Ympäristöö pitäis kuulla tynnyris ei olla luulla nukkupaikas naksetta aikaraudan raksetta. Päivisin on toinen juttu väärinkuulost harminsuttu mitää joutuu käyttämään aukkokohtii täyttämään. Nolatukskin tulee väkist kun ei heittoi snaijaa äkist vastakkain kun haastellaan minäkin siit selvää saan. Korkeet äänet hukuksissa jaloil ollen, nukuksissa elonveroo toki tää pahin vielä kauas jää. Silmiskin on sama suunta dioptereist plussiksmuunta ohjetekstei tiirates ripellyksis viirates.
Pentti Pohjola 20060727 (20060727) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu