Itseään jos aina mustaa kivimuurii tielle rustaa ankkuria eduille vihreet valoo reduille. Omamoite paha tapa äkist lentää silmil rapa muitten tuota estämät linjas hollin kestämät. Suotupuolet nostain ojast peritellen takanojast hyväksyen hämminki viritellä tämminki. Elämäs on kivankoukkui tasaamassa harminroukkui näkimiä napittaan onnisteita tapittaan. Kurjisrypö sohain pannaan miellevettä liruun vannaan huomisien anneiksi jaksantojen kanneiksi. Muuttuminen joskus tärkee näkökohdan vaihdos järkee riemuin pumppu puksuttaa tasatahtiin muksuttaa. Aistit voivat erehdyttää itsee pitää perehdyttää ydintänsä kuunnellen sitkommaksi muunnellen. Ystävittä virii haitat tyhjänpäivist täyttyy aitat kauas kehnot kärrätä ei niin tarvi ärrätä. Olen mikä olen täällä poudalla ja myrskysäällä älkää lyökö lyötyä tuost ei ole hyötyä. Kamunlippuu vetäin salkoon hyödyntelee monen talkoon eikä söhli anteja repunpainoks kanteja.
Pentti Pohjola 20060723 (20060723) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu