20060719 Pienistä piitaten

Olonhaitat kiusaa mieltä
lisää yhä purkee sieltä
korvanlupse vallalla
riittävyydet kallalla.
Pitäis olla nöyrä näissä
elämämme ääripäissä
tukeutuen ylhäämme
kaitsijahan jylhäämme.

Annetuilla ajeskellen
saantojamme vajeskellen
nurkumalla osaansa
lutuskoittaa posaansa.
Vaik ois enää rippeit käsil
toivonilmet saada pläsil
huonompiinkin heitossa
joka vielä peitossa.

Älinöinti kulututtaa
nykyisiltkin sulututtaa
painoarvo kestolle
linjakkaalle sestolle.
Meidänvaral ties viel mitä
aateltaisiin hetki sitä
takaperon tunkua
ulospääsyn hunkua.

Rohkeus on rajallista
puolustama hajallista
kiinteytyä pitäisi
tuloksia itäisi.
Nykytilas varpaat sulaan
eikä pelkoo nyt jää pulaan
unohdettais vaatimat
aiemmasti laatimat.

Kesänkeskel hujutellaan
ohi estein tujutellaan
muistamalla särkynsä
nokkapaikal kärkynsä.
Puutteisuushan asuu meissä
loppusuoral hitais keissä
ansiotta etuillaan
vähiämme retuillaan.

Pentti Pohjola 20060719 (20060719) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu