Muistamalla lapsuusaikaa tuossa sivuu montaa taikaa huolist oltiin etäällä remuisuuteen vetäällä. Kesil uida pulikoitiin somastihan silloin voitiin äidin einet popsittiin kylys vihdal ropsittiin. Nuuhailtihin monet nurkat jännittäviin usein kurkat selkreini ja pakkala vanhoin tupiin hakkala. Liito-oravakin nähtiin illoin tuijoteltiin tähtiin hauskaa hommaa etsittiin mälsäntunnet metsittiin. Kipiteltiin paljain jaloin yllätteisin jopa aloin tarkkailtihin maastoja pelkojenkin raastoja. Laihan luikun pöksyis kulki nukkuaitas unet julki virkeänä heräten kimpsut uuteen keräten. Ukoksi täs vuosis tultu iät puuttui kupeelt kultu liekö edes syntynyt ainkin muuas ryntynyt. Äkkinäisen ohjat näpeis kuvitelmat tiukast säpeis ark kyl antaa aatella riimei kasaan saatella. Haitaria räpläellään päivittäisest näpläellään suurin suru sivuttuu ilonääreen hivuttuu. Tervehdyksii toisil viskoo soimoansa eteenkiskoo arvaamatta lopusta pysähdyksen topusta.
Pentti Pohjola 20060718 (20060718) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu