Ukkosiikin kesä kantaa sadekuuroi niskaan antaa rymyellen helteillä metkoint lähes kelteillä. Pohjoispuolla synkät pilvet niinkuin tummasävyt kilvet vasamia viskailee itseänsä riskailee. Harvoin ollut meillä huolen onnellista silläpuolen eheänä laitteistot juurkaan kertaa haitteistot. Ryminöitä varmaan kertyy syksyynpäin kun suvi vertyy kaatosateit lätisee verkos tuolloin rätisee. Tukalaakin ikäukol monest laittaa syystä tukol painostavaa läpeensä äännähtää tään häpeensä. Valtavast nyt luonnos sorjaa silmäl katsoin ylikorjaa ihan vielä ilmatteks näpsäkkyyttä filmatteks. Onttoi lauseit tähän mätän kruusailut ne sivuunjätän notkopaikkoi vylläilen henkisissäin pylläilen. Eteenpäin ei homma hoidu passelimmaks touhu koidu rullaamalla lasettaa vanhoin muottein asettaa. Nyt ei enää petraan pyri toivois ettei lisää tyri paljoin vuotten painosta livakkuut ei mainosta. Joutilaisuus varmaan tappais mielen narui ellei lappais antaa pollen porhaltaa uskois ettei huolii jaa.
Pentti Pohjola 20060705 (20060705) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu