Hanurinsoitto on, muuttunut mielle vanhoille korville etenkin kielle eilen sen sai taasen todistaa matkoissa entisest marhaa maa. Kultaisen vetpelin, ykkösen etsis sompailtiin tyylisest, aarniometsis outoja ääniä niputtain paksuja sointuja tiputtain. Säestysryhmästä senverran sanois ihmeesti porukka, kuuluvanjanois meteliin häviää solisti tuonverran rymäkäst kolisti. Vanhasta musasta, ennen ol runko ulkomaan extraisiin nykyisin tunko näpit vaik vahvasti vaeltaa asiast ukkon ei selvää saa. Etäälpä jäänyt tuo, hivelynhaku kauempaa kannettu tänäisest maku suolaa kuin sokeriin sotkettu toisille tantereil potkittu. Rokki on nuoremmil, autuus ja lääke soittimist etsitään kauheinen määke lyönnit kuin, paistisel pannulla ikäiset viihdy ei mannulla. Lordi toi esille innosteen tämän nelkymmenvuotisen, hännillejämän ylimmäs listalla kipusi eurviisuis kulalle vipusi. Pärstät heil lateksist laitettu rumat kammotteen kauheista ylittyi sumat tarviskos tuollaisist ylpeillä hallitusherroinkin kylpeillä. Maailma muuttuu, sen tajuaa hyvin uskoisi, jyllää viel entinen syvin lauma tuo laittavi lähtemään kuta sit kulloinkin tähtemään. Merenpä rannalla asutaan kyläs ei olla siltikään umpises hyläs täältäkin passailee älähtää ruudust jos töppöä välähtää.
Pentti Pohjola 20060629 (20060629) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu