20060522 Tonkuiluita

Kesä on menossa, huhuaat tuosta
vähälle jääty vaik lämpöisenvuosta
harmaana maisema makailee
yksistätoikkoa nakailee.
Toki on vihreinä laaksot ja kummut
puhkeamaisillaan silmujen ummut
ruoho tuo pitkäksi pyryssä
leikkuunkin valmiiseen hyryssä.

Ikäinen ukko tät kaikkea tsiikaa
soreanpuolista ehkpä jo liikaa
ettei ees jaksa tät omia
niinpä nää tienohot somia.
Oispahan vieläkin ehoises kunnos
riittäisi evästä tuoreena tunnos
sivuitse söhlimäl säntännyt
looterist läksynsä päntännyt.

Suvi on ympäril, klasista katsoin
äijä tääl luurailee pöhjöisin vatsoin
kaikeks viel nuppia kivistää
ei jaksa oloaan sivistää.
Nuotteja pitäisi tutkailla tuossa
aiemmintehtyjen runsuudenvuossa
löytämäl onnemmat esille
soitellen soutuisi vesille.

Buranan nielaisin suuhuni juuri
tuskinpa vaikutus hirmuisen suuri
ehkpä silt nipistet laimentaa
ylistä herkkyyttä vaimentaa.
Tällaista riimeihin useesti pakkaan
omia tuntemii ilmoille nakkaan
kovin siis subjektii suoltoa
henkisen ytimen huoltoa.

Ansioi kerry ei tällaisel touhul
yhdessäpaikassa aina et mouhul
ulommas täytyisi heittyä
kokonaiskatsannos keittyä.
Meikä on lojaali laiskuuden luona
nupissa hyrryilee turhuudenkuona
vuodet ne rajanneet menoa
esittäin hetkittäin tenoa.

Pentti Pohjola 20060522 (20060522) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu