20060519 Kesäänpäin kallellaan

Kyllä on tultu täs vuosissa huonoks
ettei voi puuhista puhua
juurikin sisältäkurkkailukuonoks
riippumat looterin uhista.
Hommienhallinta hävinnyt mielest
tarpeeksi taakse kun jättynyt
sorean sanatkin kaikonneet kielest
ukkuutta puuroonsa mättynyt.

Näilläpä anneilla harrasteenhunkoon
palanein tuhkia tonkien
vähäistä vipinää aivoisenrunkoon
uusia nälkäänsä onkien.
Saadut on toki ne visusti varjos
mappienmäärinä hyllyssä
ihan tuos lähellä tuoreita tarjos
kurnivuus milloinkaan kyllyssä.

Elämä ohjailee oleman iltaan
jaksais vaan rauhassa varttua
tuoreita lankkuja lahohon siltaan
ounailis kulussa karttua.
Pelkoja rapsien sielunsa syrjäst
addiktei hosuen hiitehen
kauemmas pääsisi kuvitteennyrjäst
sorjia lankoja niitehen.

Avut on niitä mitk lapselle suotiin
syntymä ajoista alkaen
tuolloinhan perusta opeille luotiin
kontalta koholle jalkaen.
Tuossa jos tukkoutu älyisenlappo
perästä puuhia seurattiin
sehän ol edisteen nuorenatappo
hölmömmis korvaavast teurattiin.

Onneksi vähän viel vieterivetoo
enempäin etsistä johtuen
saattaa kyl saamaton eltaasti etoo
puseronalustan rohtuen.
Ykskään ei hukkaile tietoisest parast
vaikka kuin kuikelo varreltaan
rämpimist jatketaan mälsienkarast
pelkurit tsiikatkoot parreltaan.

Pentti Pohjola 20060519 (20060519) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu