Luonto nyt juur rajust herää puhtisuutta itseens kerää ruoho alkaa voimistuu samoin kaikki kasvu muu. Pian lehdet puihin puhkee näköala huimanuhkee tuota saa taas ihailla kartanolla pihailla. Edemmäs ei oikein varaa pikkuvaivat siinä haraa riittää kun on elossa mokailujen pelossa. Toiveet ain ei suhdu nappiin harmillisest liukuu klappiin jemptimmästi pitäisi saantosorttii itäisi. Nyt täs hommat hoideltuina potifaarit voideltuina elonnurkkaan kannettu laiskal periks annettu. Harrasteissa humputellaan tuollaisille tulta hellaan kun viel sängyst sysäytyy jaloillensa pysäytyy. Ilontunne uusi rinnas aurinkoinen kuumii pinnas suvituulten tuhinois yhtäpäätä mielin ois. Vähist vanhaa väsyttelee jo tuo hippu räsyttelee mieluust kömpii tupahan nojaamatta lupahan. Onnellist tää uusi suvi aina uudest se on huvi johon koskaan kyllästy ärhemielel pyllästy. Hopeelaine rantaan liukuu tuuli soittaa leppeentiukuu rehevässä suomessa melkein kohta huomessa.
Pentti Pohjola 20060502 (20060502) o pentti.pohjola@luukku.com o PP kotisivu